Fukushiman onnettomuuden tapahtumat aikajärjestyksessä

Perjantai, 11.3.2011

14:46

Mannerlaattojen liikahdus aiheuttaa yli kaksi minuuttia kestävän maanjäristyksen, jonka keskus sijaitsee merellä noin sata kilometriä Japanin pääsaaresta länteen. Järistyksen voimakkuus on magnitudiasteikolla 9, ja se on yksi mittaushistorian voimakkaimmista.


Maanpinnan vavahtelu laukaisee reaktorin automaattisen pysäytyksen Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen yksiköillä 1-3. Yksiköt 4-6 eivät ole toiminnassa. Yhteys ulkoiseen sähköverkkoon katkeaa, ja sähköjärjestelmät siirtyvät varavoimadieseleiden varaan.

15:36

14.5 metriä korkea tsunamiaalto iskee laitosalueelle. Diesel-generaattorit, kytkinlaitokset ja akut jäävät tulvaveden alle. Vaihtosähköjärjestelmät menetetään kokonaan laitosyksiköillä 1-5. Kuutosyksikön sähkönsyöttö jää yhden generaattorin varaan. Ykkös- ja kakkosyksiköillä myös instrumentoinnin ja laitosautomaation käyttämä akkuvarmennettu tasavirtajärjestelmä lakkaa toimimasta.


Ykkösyksikön eristyslauhduttimien venttiilit jäävät kiinni, eikä niitä saada sähköverkon menetyksen vuoksi enää avattua. Vesikierto reaktorin sydämeen pysähtyy kokonaan.


Kakkosyksiköllä höyrytoiminen eristysjäähdytysjärjestelmä jää ohjausvirran katkettua päälle, ja jatkaa veden syöttämistä reaktoriin. Kolmosyksiköllä vastaavaa järjestelmää pystytään vielä ohjaamaan.

18:18

Ykkösyksikön eristyslauhduttimien toimimattomuus vahvistetaan. Lauhduttimien venttiilejä yritetään saada auki huonolla menestyksellä.

19:03

Hallitus julistaa Fukushiman prefektuuriin hätätilan vakavan ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi.

20:50

Kahden kilometrin säteellä voimalaitoksesta asuva väestö määrätään evakuoitavaksi. Puoli tuntia myöhemmin vyöhyke laajennetaan kolmeen kilometriin, ja 10 km säteellä asuva väestö määrätään suojautumaan sisätiloihin.

n. 21:50

Ykkösreaktorin vedenpinnankorkeus laskee polttoaineen yläreunan tasolle, ja sydän alkaa paljastua. Reaktorirakennuksen sisällä raportoidaan ensimmäisen kerran kohonnut säteilytaso.

23:50

Ykkösyksikön suojarakennuksen paine päästään mittaamaan ensimmäisen kerran. Paine ylittää suunnittelurajan, ja saavuttaa huippunsa kolme tuntia myöhemmin. Suojarakennuksen paineenalennusta ryhdytään valmistelemaan.

Lauantai, 12.3.2011

1:48

Ensimmäinen yritys syöttää vettä ykkösyksikön reaktoriin ulkopuolisia palovesilinjoja pitkin epäonnistuu.

2:55

Kakkosyksikön eristysjäähdytysjärjestelmän toimivuus vahvistetaan. Sydänvaurion välitön uhka väistyy, ja kaikki pelastustoimet keskitetään ykkösyksikölle.

4:00

Ykkösyksikön reaktorin polttoaine sulaa paineastian pohjan läpi. Jäähdytyspiirin paine romahtaa, ja ulkoinen vedensyöttö voidaan aloittaa.

4:19

Paine ykkösyksikön suojarakennuksen sisällä laskee, mikä viittaa todennäköisesti tiiveyden menetykseen. Samoihin aikoihin laitosalueella mitataan ensimmäistä kerran kohonneita säteilytasoja.

5:44

Evakuointivyöhyke laitoksen ympärillä laajennetaan kymmeneen kilometriin.

9:02

Evakuointivyöhykkeellä sijaitsevan Okuman kylän tyhjentäminen saadaan päätökseen, ja ykkösyksikön suojarakennuksen paineenalennus voidaan aloittaa. Ulospuhalluslinjojen venttiilit saadaan kuitenkin auki vasta viisi tuntia myöhemmin. Operaatiota vaikeuttaa kohonnut säteilytaso reaktorirakennuksen sisällä, sekä venttiilien ohjaamiseen tarvittavan paineilman heikko saatavuus.

11:36

Kolmosyksikön eristysjäähdytysjärjestelmän höyrytoiminen pumppu lakkaa toimimasta, ja vedenpinta reaktorissa lähtee laskuun. Vedenpinnankorkeuden lasku käynnistää tuntia myöhemmin korkeapaineisen hätäruiskutusjärjestelmän, joka alkaa syöttää vettä reaktoriin.

14:30

Paine ykkösyksikön suojarakennuksen sisällä saadaan laskemaan. Höyryn mukana ulos purkautuva radioaktiivisuus nostaa annosnopeutta laitosalueella.

15:36

Ykkösyksiköllä tapahtuu voimakas vetyräjähdys, joka rikkoo reaktorirakennuksen ylimpien kerrosten seinä- ja kattorakenteita. Vety on peräisin polttoaineen zirkoniumsuojakuoren oksidoitumisreaktiosta, ja sitä on päässyt vuotamaan ylipaineistumisen seurauksena suojarakennuksesta reaktorirakennuksen puolelle. Dramaattisuudestaan huolimatta räjähdys ei aiheuta vaurioita reaktorin suojarakennukselle, eikä siinä vapaudu merkittävästi lisää radioaktiivisuutta. Räjähdyksen aiheuttamat tuhot vaikeuttavat kuitenkin reaktorin jäähdytystä ja muita pelastustoimia.

17:30

Kakkos- ja kolmosyksiköillä aletaan valmistelemaan suojarakennuksen paineenalennusta.

20:36

Kolmosyksikön tasavirtajärjestelmän akut tyhjenevät. Järjestelmä saadaan uudelleen käyttöön seitsemän tuntia myöhemmin siirrettävillä akuilla.

Sunnuntai, 13.3.2011

2:42

Kolmosyksikön korkeapaineinen hätäruiskutusjärjestelmä joudutaan pysäyttämään, sillä pumppua käyttävän höyryturbiinin hajoamiseen liittyy suojarakennuksen ohituksen riski. Reaktorin jäähdytys yritetään järjestää ulkoisia palovesilinjoja pitkin, mutta paineenalennus epäonnistuu. Korkeapaineista ruiskutusjärjestelmää yritetään käynnistää uudestaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Reaktori jää kokonaan ilman vesikiertoa.

n. 4:15

Vedenpinta kolmosreaktorissa laskee polttoaineen yläreunan tasolle, ja sydän alkaa paljastua.

5:15

Kolmosyksikön suojarakennuksen ulospuhalluslinjojen venttiilit saadaan lopulta auki, mutta sisäinen paine ei vielä riitä puhkaisemaan murtolevyjä.

9:08

Kolmosyksikön reaktorin paine laskee, ja veden syöttö palovesilinjoja pitkin päästään aloittamaan 15 minuuttia myöhemmin.

9:20

Kolmosyksikön reaktorin paineenalennusventtiileistä purkautuva höyry nostaa suojarakennuksen painetta, ja ulospuhalluslinjojen murtolevyt antavat periksi. Paineenalennus kuitenkin keskeytyy pian, kun venttiilejä auki pitävän paineilmaa ei ole enää saatavilla. Venttiilit saadaan uudestaan auki vasta yli kuusi tuntia myöhemmin.

14:15

Säteilytaso laitosalueella nousee. Päästön epäillään olevan peräisin kolmosyksikön reaktorista. Suojarakennuksen vuoto tarkoittaa sitä, että myös vetyä on päässyt kulkeutumaan reaktorirakennuksen puolelle. Vetyräjähdyksen vaaran vuoksi kaikki työntekijät evakuoidaan kolmosyksikön läheisyydestä. Työt jatkuvat vasta kolme tuntia myöhemmin.

Maanantai 14.3.2011

11:01

Kolmosyksiköllä tapahtuu voimakas vetyräjähdys, joka edellisen tapaan rikkoo ulkopuolisia seinä- ja kattorakenteita, mutta ei aiheuta uutta päästöä suojarakennuksen sisältä. Räjähdys vaurioittaa kuitenkin viereisen kakkosyksikön suojarakennuksen ulospuhalluslinjojen venttiileitä, joita ei saada enää auki.

13:00

Kakkosreaktorin eristysjäähdytysjärjestelmän höyrytoiminen pumppu lakkaa toimimasta. Reaktori jää kokonaan ilman vesikiertoa.

n. 17:30

Kakkosreaktorin vedenpinta laskee polttoaineen yläreunan tasolle.

19:03

Kakkosreaktorin paineenalennus onnistuu ja palovesilinjat saadaan käyttöön. Vedensyötön aloittamista viivästyttää kuitenkin polttoaineen loppuminen tehtävää suorittavista paloautoista. Reaktoripiirin paineen putoaminen saa jäljellä olevan veden kiehahtamaan nopeasti höyryksi. Polttoaineen arvioidaan paljastuneen koko sydämen matkalta. Veden syöttö alkaa vasta 50 minuuttia myöhemmin.

21:55

Kakkosyksikön suojarakennuksen sisällä mitataan korkeita säteilytasoja, mikä kertoo sydänvaurioista. Kaikki yritykset suojarakennuksen paineenalentamiseksi epäonnistuvat ulospuhalluslinjojen venttiilien vaurioitumisen vuoksi.

Tiistai 15.3.2011

6:14

Kakkosyksikön lauhdutusaltaan seinämä puhkeaa korkean paineen vaikutuksesta, muodostaen suoran päästöreitin ympäristöön. Kaikilla laitosyksiköillä määrätään väliaikainen evakuointi.


Nelosyksiköllä tapahtuu samaan aikaan vetyräjähdys, kun kolmosyksikön reaktorirakennuksesta peräisin oleva vety kulkeutuu yhteistä ilmanvaihtojärjestelmää pitkin sisarlaitoksen puolelle.


Vaikka kyse on kahdesta erillisestä tapahtumasta, niiden seuraukset tulkitaan aluksi virheellisesti siten, että nelosyksikön räjähdys olisi tapahtunut polttoainealtaassa, aiheuttaen suuren rajoittamattoman päästön ympäristöön. Nämä tapahtumat, yhdistettynä tietoon laitosalueella annetusta evakuointimääräyksestä, sekoittivat huomattavasti ulospäin välittyvää tilannekuvaa.

9:00

Laitosalueen pääportilla mitataan ennätyksellisen korkea annosnopeus (12 mSv/h). Väestö 20-30 kilometrin etäisyydellä Fukushimasta määrätään suojautumaan sisätiloihin.

9:38

Nelosyksiköllä syttyy tulipalo, joka kuitenkin sammuu itsestään puolitoista tuntia myöhemmin.

Keskiviikko 16.3.2011

iltapäivä

Helikopterista käsin otetut ilmakuvat vahvistavat, että nelosyksikön polttoainealtaassa on riittävästi vettä. Kolmosyksikön reaktorirakennuksen yläosa on vetyräjähdyksen jäljiltä niin pahasti romahtaneiden kattorakenteiden peitossa, että polttoainealtaaseen ei saada suoraa näköyhteyttä.

Torstai 17.3.2011

9:30

Kolmosyksikön polttoainealtaaseen pudotetaan vettä helikopterista.

19:05

Kolmosyksikön polttoainealtaaseen aletaan ruiskuttaa vettä paloautosta. Tarkoitukseen käytetään myöhemmin myös betoniautoja, ja myös nelosyksikön allasta täytetään. Operaatio jatkuu pitkälle huhtikuuhun.

20.-26.3.2011

Ulkoinen sähköverkko saadaan palautettua laitosalueelle.

26.3.2011-

Työt onnettomuusreaktoreiden ja polttoainealtaiden jäähdytyksen turvaamiseksi ja päästöreittien tukkimiseksi jatkuvat vielä kuukausien ajan. Ympäristöpäästöt saadaan lopullisesti kuriin kesäkuussa. Onnettomuustilanne julistetaan virallisesti päättyneeksi 16. joulukuuta, kun säteilytasot on saatu kääntymään laskuun.